SISÄLLYSLUETTELO
Seuran pelisääntöjen lukijalle
SEURAN PELISÄÄNTÖJEN LUKIJALLE
JuniorPelicans on jääkiekon erikoisseura, jonka toiminta-ajatuksena on tarjota Päijät-Hämeen kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa oman tasonsa ja halunsa mukaan.
Ensimmäiset askeleet jääkiekkoiluun otetaan Leijonakiekkokoulussa, joka on tarkoitettu 4-7 -vuotiaille pojille ja tytöille. Seurassa on päädytty joukkuerakenteeseen, jossa on kaikissa ikäluokissa (U8-20) edustusjoukkueet Suomen Jääkiekkoliiton sarjoissa. Edustusjoukkuetoiminnan rinnalle muodostetaan vuosittain eri ikäryhmiin harrastejoukkueita, eli Easy Hockey -joukkueita.
Seuran pelisäännöt on tehty jokaiselle toimintaamme mukaan tulevalle ja jo mukana olevalle perheelle. Pelisäännöissä annetaan tietoa muun muassa seuran tavasta toimia sekä kuvaillaan joukkueiden toimintaa, toimihenkilöiden tehtäviä ja kerrotaan vanhempien roolista lasten harrastamisessa. Tämä pelisääntöopas tulee käydä läpi vanhempainilloissa ja jakaa jokaiselle toiminnassa mukana olevalle perheelle, joiden tulee sitoutua omalla toiminnallaan seuramme yhteisiin pelisääntöihin.
Pelisääntöjen noudattamista joukkueessa valvoo joukkueen johtoryhmä, mutta kokonaisvastuun sääntöjen noudattamisesta kantaa koko joukkueen vanhempainryhmä. Tämän lisäksi noudatetaan Junior-Pelicans ry:n sääntöjä.
Junior-Pelicans ry Hallitus 2023
1. ORGANISAATIO
Junior-Pelicans ry on perustettu 20.4.2016. Seuran jäseneksi pääsee jokainen hallituksen hyväksymä henkilö, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä.
1.1. VUOSIKOKOUKSET
Seuralla on kaksi virallista kokousta; kevätkokous, joka on pidettävä toukokuun loppuun mennessä ja syyskokous, joka on pidettävä lokakuun loppuun mennessä. Virallisiin kokouksiin osallistuminen edellyttää seuran jäsenyyttä.
Kevätkokouksessa käsitellään mm. seuraavat asiat:
Syyskokouksessa käsitellään mm:
1.2. HALLITUS JA VALIOKUNNAT
Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu kahdeksi toimintavuodeksi valitut vähintään kuusi ja enintään kymmenen jäsentä. Hallituksen jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Hallitus valitsee lisäksi sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta. Seuran tarkoituksen ja toiminnan järjestämiseksi seuran hallitus voi tarvittaessa perustaa jaostoja ja valiokuntia. Valiokunnat voivat päättää sisäisestä toiminnastaan, kuitenkin siten että seuran hallitus vahvistaa valiokunnan tekemät oikeustoimet.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti
Valiokuntien tehtävänä on:
1.3. TOIMIHENKILÖT
Seuran päivittäisestä toiminnasta vastaavat; toiminnanjohtaja, toimistopäällikkö, harrastevastaava, valmennuspäällikkö, valmennusvastaava, taitovalmentaja, junioripäällikkö ja maalivahti-koordinaattori. Tehtävän kuvat ovat pääkohdiltaan seuraavat:
Toiminnanjohtaja vastaa seuran valitsemien perusarvojen ja strategian toteutumisesta. Toiminnanjohtaja vastaa seuran johtamisesta ja kehittämisestä sekä osallistuu toiminnan käytännön toteuttamiseen. Vastaa lisäksi harjoitus- ja otteluvuorojen jaosta Lahden halleissa.
Toimistopäällikkö vastaa seuran taloudenhoidosta ja sen kehittämisestä. Toimistopäällikkö ohjaa, kehittää ja auttaa joukkueiden toimihenkilöitä käytännön toiminnassa sekä valvoo seuran toimintasuunnitelman taloudellista toteutumista.
Harrastevastaava vastaa seuran kiekkokoulu- ja harrastekiekko toiminnan organisoinnista, toteuttamisesta ja kehittämistä. Vastaa lisäksi harjoitus- ja otteluvuorojen jaosta PH halleissa.
Valmennuspäällikkö vastaa seuran jääkiekko- ja urheilutoiminnan sekä valitun valmennus- ja ohjauslinjan kehittämisestä ja toteuttamisesta. Valmennuspäällikkö vastaa alueellisesti Pelicanstien toteuttamisesta.
Valmennusvastaava vastaa seuran U13-14 -junioreiden valmennus- ja ohjauslinjan kehittämisestä ja toteuttamisesta.
Taitovalmentaja vastaa seuran U11-12 -junioreiden valmennus- ja ohjauslinjan kehittämisestä ja toteuttamisesta.
Junioripäällikkö vastaa seuran kiekkokoulujen ja U8-10 -junioreiden valmennus- ja ohjauslinjan kehittämisestä ja toteuttamisesta.
Maalivahti-koordinaattori vastaa seuran maalivahtien valmennus- ja ohjauslinjan kehittämisestä ja toteuttamisesta.
1.4. NAISJAOSTO
Naisjaosto vastaa junioriarpojen myynnistä Pelicansin kotiotteluissa. Arpojen myynnistä saadulla tuotolla naisjaosto kustantaa ja hoitaa seuran päättäjäisten tarjoilut ja palkinnot. Lopputuotto jaetaan arvanmyyntiin osallistuneille joukkueille (joukkueille tuleva raha ei ole kiinteä summa, vaan on sidoksissa arpojen menekkiin). Toimintaohjeet arvanmyyntiin löytyy Materiaalisalkusta.
2. PERUSARVOT JA TULEVAISUUDEN VISIOT
Visio: Reippaasti parempi
Olemme menestyvä ja kasvava seuratoiminnan edelläkävijä, joka innostaa kehittymään ja mahdollistaa onnistumisen elämyksiä. Tarjoamme houkuttelevaa toimintaa kaikille halukkaille.
”Pelicansin pelaajat ovat kansallinen huippuesimerkki innostuneisuudesta ja halusta kehittyä”
Arvot
Toiminta-ajatus: Reipasta lätkää Päijät-Hämeestä
3. JOUKKUEIDEN TOIMIHENKILÖT JA TEHTÄVÄT
Joukkueiden toimihenkilöt valitsee vanhempainkokous, paitsi valmentajat, joiden valinnasta päättää valmennusvastaavat. Toimihenkilöiden valinnan vahvistaa seuran hallitus. Jääkiekkojoukkueen muodostavat pelaajat ja johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluvat valmentajat, joukkueenjohtajat, huoltajat ja rahastonhoitaja. Lisäksi vanhempainkokouksen tulee valita joukkueelle sisäinen toiminnantarkastaja ja ympäristövastaava.
Johtoryhmän jäsenet vastaavat yhteisesti joukkueen asettamien urheilullisten ja kasvatuksellisten tavoitteiden noudattamisesta sekä näihin pyrkimisestä. Heidän tulee omalla asenteellaan ja toiminnallaan edistää seuran positiivista julkisuuskuvaa ja huolehtia ympäristövaikutuksista edustaessaan seuraa. Esiintyminen joukkueen tilaisuuksissa alkoholin vaikutuksen alaisena on kiellettyä. Samoin näkyvää tupakkatuotteiden käyttöä on vältettävä. Joukkueen johtoryhmä valvoo, että pelaajat noudattavat aina joukkueen kokoontuessa ehdotonta alkoholin, tupakkatuotteiden ja nuuskan käyttökieltoa. Joukkueen johtoryhmän jäsenten on oltava seuran jäseniä, jolloin he myös sitoutuvat noudattamaan seuran ja liiton sääntöjä.
Joukkueen toimihenkilöiden tehtävät, kun pelaaja loukkaantuu ja joutuu lähtemään sairaalaan
Johtoryhmän jäsenten tulee tiedostaa, että heidän käytöksensä vaikuttaa siihen kuvaan, joka joukkueesta, seurasta ja koko jääkiekkoväestä muodostuu.
3.1. VALMENTAJAT
3.2. JOUKKUEENJOHTAJAT
Jotta joukkueenjohtaja voi suoriutua kaikista tehtävistään, on joukkueen valittava vanhempainkokouksessa vähintään kaksi joukkueenjohtajaa, jotka sopivat keskinäisestä työnjaostaan. Esimerkiksi toinen joukkueenjohtaja voi keskittyä hoitamaan talousasiat sekä tiedottamisen ja toinen urheilutoimintaan liittyvät asiat.
3.3. HUOLTAJAT
3.4. RAHASTONHOITAJA
Vastaa:
3.5. SISÄINEN TOIMINNANTARKASTAJA
3.6. YMPÄRISTÖVASTAAVA
4. SEURAN JA JOUKKUEIDEN TOIMINTA
4.1. JOUKKUEEN MUODOSTAMINEN JA SARJATOIMINTA
Uusia edustusjoukkueita perustetaan vuosittain U8 -ikäluokkaan Leijona-Kiekkokoulussa olleista pelaajista. Lisäksi edustusjoukkueeseen siirtymistä tarjotaan keväisin Easy Hockeyssa pelanneille U8-14 -junioreille.
Seura organisoi joukkueiden muodostamisen sekä toiminnan SJL:n sääntöjen ja ideologian mukaisesti.
U8-12 -ikäluokissa toiminnan painopiste kohdistuu koko ikäluokkaa koskevaan samanmuotoiseen toimintaan. Tämä tarkoittaa sitä, että harjoittelu tapahtuu koko ikäluokan kesken yhteisesti tai tasoryhmissä toimien. Pelaavat joukkueet voidaan koota aina uudestaan eri muotoihin tulevia pelejä ja turnauksia varten.
U13 ja U14 -ikäluokissa muodostetaan tason mukaiset harjoitusryhmät, joista muodostetaan tarvittava määrä peliryhmiä alueen eri sarjatasoille. Pelaajien siirtyminen harjoitus-/peliryhmien välillä on mahdollista SJL:n sääntöjen mukaisesti.
U15, U16 ja U18 -ikäluokan joukkueet muodostetaan siten, että Lahdessa on alueen ykkösjoukkue ja muiden joukkueiden muodostamiseen vaikuttavat kulloinkin ikäluokan pelaajamäärät, sarjatoiminnan taso ja muoto.
U15-20 -ikäluokissa joukkue- ja pelaajavalinnat tehdään valmennuspäällikön johdolla. Näihin ikäluokkiin voidaan ottaa pelaajia myös Päijät-Hämeen ulkopuolisista seuroista.
4.2. KASVATUKSELLISET TAVOITTEET
Seura tukee kotien ja koulujen kasvatustyötä pyrkien osaltaan kasvattamaan pelaajiansa:
Seura pyrkii tarjoamaan pelaajilleen pelaamisen ohessa ja sen jälkeisenä aikana myös mahdollisuuden kehittää itseään seuratoiminnan eri muodoissa toimimiseen.
4.3. HARJOITUKSELLISET TAVOITTEET
Seurassa noudatetaan SJL:n eri ikäluokkia koskevia suosituksia oppimistavoitteissa ja harjoittelun ohjelmoinnissa.
U8-12 -junioreissa on pääpaino pelaajien henkilökohtaisten lajitaitojen ja liikunnallisten ominaisuuksien monipuolisessa kehittämisessä.
U13-20 -junioreiden harjoittelussa korostuvat myös pelitaitojen, fyysisten ominaisuuksien ja pelaajien välisen yhteistyön harjoittaminen.
Pelaajia kannustetaan ottamaan vastuuta kehittymisestään joukkueharjoittelun lisäksi myös omatoimisesti harjoittelemalla.
4.4. KILPAILULLISET TAVOITTEET
Seuran pyrkimyksenä on peluuttaa jokaisen ikäluokan joukkuetta alueen tai liiton ylimmällä mahdollisella sarjatasolla, jossa toiminta on kulloinkin tarkoituksenmukaisinta joukkueen kilpailulliseen tasoon nähden.
Seura ei aseta varsinaisia kilpailullisia tavoitteita U8-14 -ikäluokan joukkueille. Tavoitteena on ensisijaisesti monipuolinen sekä tavoitteellinen pelaajien yksilöllisten pelitaitojen kehittäminen.
U16 ja U18 -ykkösjoukkueilla on kilpailullisena tavoitteena pelata SM-sarjassa.
4.5. PELUUTTAMINEN OTTELUISSA
Peliryhmät muodostetaan siten, että kaikkia pystytään peluuttamaan kauden aikana siten, että harrastus pysyy mielekkäänä kyseisessä joukkueessa ja sarjatasolla pelattaessa. Peliaikaa taataan pelaajille, jotka täyttävät sekä yleisesti hyväksytyt käyttäytymis- että pelaajien itsensä laatimat joukkuesäännöt.
Ikäluokkakohtaiset ohjeistukset määritetään tarkemmin seuran urheilutoiminnan suunnitelmassa. Valmentajat esittävät ikäluokkakohtaiset suunnitelmat vanhempainkokouksessa kauden alussa.
Huom.! Sairaita ja loukkaantuneita ei tule peluuttaa terveyden kustannuksella. Sairauden aiheuttaman tauon jälkeen toimintaan palataan harjoittelun kautta ja vasta kun fyysinen terveydentila sallii, osallistutaan peleihin.
4.6. POISSAOLOISTA ILMOITTAMINEN
Pelaajan tulee ilmoittaa poissaoloistaan niin pian kuin se on tiedossa ja mahdollista. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti joukkueen vastuuvalmentajalle ja vasta toissijaisesti joukkueen muille toimihenkilöille. Pelaajaa ei saa rangaista harjoittelu-, pelikielto- tai muulla vastaavanlaisella sanktiolla, jos hän on ilmoittanut poissaoloistaan asianmukaisella tavalla.
Poissaoloista ilmoittaminen kuuluu selkeästi kasvatuksellisiin tavoitteisiin opeteltaessa huolehtimaan omasta toiminnasta ja sen vaikutuksesta joukkueen toimintaa. Tässäkin asiassa vastuullisuus on ”hyve” ja välinpitämättömyys ”pahe”. Esim. pelaajaa, joka ei ole ilmoittanut koko viikon aikana harjoituksista poissaoloistaan ennen viikonlopun peliä, ei tule nimetä ottelukokoonpanoon.
4.7. PELAAJIEN JA VANHEMPIEN PELISÄÄNNÖT JOUKKUEESSA
Seura edellyttää, että kaikkien U8-14 -joukkueiden johtoryhmät ja lasten vanhemmat tekevät yhteistyössä vuosittain joukkueen omat kirjalliset pelisäännöt.
Samoin seura edellyttää, että kaikkien U8-20 -ikäryhmien pelaajat tekevät omalta osaltaan valmentajien kanssa vastaavat pelisäännöt, joista tiedotetaan myös johtoryhmälle ja vanhemmille.
Pelisääntökeskustelujen keskeisimpinä aiheina tulee käsitellä:
Kopiot edellä mainituista pelisäännöistä toimitetaan 1.10. mennessä seuran valmennusvastaavalle.
4.8. PELAAJAKARTOITUKSET JA VALINNAT
Pelaajakartoitustapahtumia järjestetään pääasiassa keväällä kauden päättyessä tasojoukkueiden muodostamista sekä uusien pelaajien tarkkailemista varten. Tarkoituksena on saada valmentajien tekemien pelaaja-arviointien lisäksi niitä tukevaa tietoa pelaajavalintoja tehtäessä.
Periaatteena on, että U8-14 -ikäluokissa pelaajat pelaavat ensisijaisesti oman yksikkönsä joukkueissa, jos se on toiminnan kannalta mahdollista. Seuran U15-20 -ikäluokan tasojoukkueiden pelaajakartoituksissa pyritään puolestaan antamaan mahdollisuus muillekin kuin yhteistoimintaseurojen pelaajien kehittymiselle kilpailullisissa tavoitteissaan ”Pelicanstiellä”.
Pelaajavalintoihin vaikuttaa pelaajan omien toiveiden ja halukkuuden lisäksi yleiset valintakriteerit, joiden kautta pelaajaa arvioidaan.
4.9. PELAAJAN SIIRTYMINEN SEURAN SISÄLLÄ JOUKKUEESTA TOISEEN
Pelaajan siirtymistä joukkueesta toiseen käsittelevissä alla olevista kohdista, tekee valmennusvastaava lopullisen päätöksen kuultuaan tapauskohtaisesti pelaajan, vanhempien ja valmentajien mielipiteitä asioista.
4.10. PELAAJAN SIIRTYMINEN SEURASTA TOISEEN
Pelaajan vaihtaessa seuraa, tulee hänen aina ensimmäiseksi ilmoittaa halustaan siirtyä vanhan seuran valmennusvastaavalle ja saada hyväksyntä siirtoon. Sen jälkeen siirto hoidetaan sähköisesti Jääkiekkoliiton palvelusivustolla.
Seurassa on käytäntö, että uuden pelaajan tullessa seuraan, hän on itse ensisijaisesti velvollinen maksamaan pelaajasiirtomaksun. Joukkue voi käytännöstä poiketen omasta aloitteesta maksaa pelaajasiirtomaksun, jolloin tämä käytäntö tulee koskea tasapuolisesti joukkueen kaikkia pelaajia.
Vuosittain tehtävä Pelaajaliikennesopimus mahdollistaa pelaajien siirtymisen sopimusseurojen välillä myös kilpailukauden aikana. Seurasiirtosäännöt, aikarajat ja ohjeet löytyvät Jääkiekkoliiton sivuilta.
Pelaajan, joka haluaa siirtotodistuksen seurastamme tai siirtyä seuraamme, tulee hoitaa kaikki velvoitteet vanhaa joukkuetta sekä seuraa kohtaan. Kuten esim. maksaa kaikki maksunsa ja palauttaa seuran varusteet.
Huom! Pelaaja voi osallistua toisen seuran harjoituksiin tai harjoitusotteluihin vain oman seuransa valmennusvastaavan luvalla.
Mahdollisista seurojen välisistä pelaajasiirroista neuvottelevat keskenään ainoastaan seurojen valmennusvastaavat. Pelaajan ”värvääminen” toisesta seurasta on kielletty!
4.11. PELAAMISEN LOPETTAMINEN
Pelaajan lopettaessa pelaamisen seurassa, hän palauttaa kaikki joukkueelta / seuralta saamansa varusteet takaisin. Kaikki maksetut rahat, kerätyt mainosrahat ym. rahat sekä omaisuus jäävät joukkueen = seuran tilille.
4.12. JÄÄVUOROJEN JAKAMINEN
Jäävuorojen jakamisesta vastaavat seuran toiminnanjohtaja (Lahti) ja harrastevastaava (PH), joille joukkueiden tulee toimittaa toiveet/esteet pyydettyyn päivämäärään mennessä. Jäävuoroja jaetaan 2-(4) viikon jaksoissa sitä mukaan kuin se on käytännön syistä mahdollista. Ilmoituksissa tulee selvitä joukkueiden sovitut tapahtumat (esim. talkoot, tapahtumat, pakolliset vapaapäivät jne.), jotka vaikuttavat jäävuorojen tarpeeseen ja mahdollisuuteen käyttää annettavia vuoroja.
Joukkueet ovat velvollisia käyttämään suunnitelman mukaisesti myönnetyt vuoronsa. Jos joukkue haluaa myöhemmin perua heille jo myönnetyn vuoron, he ovat itse velvollisia selvittämään vaihtoehtoisen käyttäjän vuorolleen tai ovat vastuussa käyttämättä jääneen vuoron kustannuksista.
U12 ja sitä nuoremmissa ikäluokissa seura jakaa saman ikäluokan harjoitusryhmille yhtä paljon jääaikaa. U13 ja vanhempien ikäluokkien ”kakkosjoukkueille” taataan jäävuoroja niin paljon, että mielekäs harrastaminen on mahdollista.
4.13. MAALIVAHDIN VARUSTEET
Joukkueet tukevat tarvittavien maalivahtivarusteiden hankintaa todellisen käyttötarpeen mukaisesti. Hankinnat koskevat joukkueessa harjoittelevan ja/tai pelaavan maalivahdin varusteita. Varustetuki on tarkoitettu vain todelliseen käyttötarpeeseen. Varusteiden hankinnassa tulee kysyä neuvoa joukkueen maalivahtivalmentajalta tai seuran maalivahti-koordinaattorilta. Varustetuki ei koske Easy Hockey joukkueita.
Joukkueen kausibudjettiin hyväksytään alla olevat maalivahtien varustetuet ikäryhmittäin. Varustetuki maksetaan vain ostotositteita vastaan. Tilikauden päättyessä 30.4. varusteet jotka on hankittu varustetuella jäävät pelaajan omistukseen. Maalivahti sitoutuu kiinnittämään maalivahtivarusteisiin seuran tukijan markkinointiviestintää seuran tai joukkueen ohjeiden mukaisesti. Markkinointiviestintä koskee seuraavia varusteita: säärisuojat, kilpi, räpylä ja maila sekä lisäksi maalivahdin kypärä, mikäli varustetuella on hankittu sellainen.
Varusteet, joita varustetuella voi hankkia: säärisuojat, housut, kilpi, räpylä, rintapanssari, mv-kypärä ja luistimet. Huom. varustetuki ei koske mailoja tai muita oheisharjoitteluvarusteita.
Varustetuet ikäryhmittäin per kausi vahvistetaan seuran hallituksen toimesta syyskauden alussa.
4.14. LOGO JA EDUSTUSASUT
Logo on seuran virallinen tunniste. Sitä ei voi käyttää missään yhteydessä ilman seuran lupaa. Luvan käyttöön antaa seuran toimisto tai hallitus.
Yhtenäiset asut tekevät joukosta joukkueen. Seuran nimeä ja logoa kantavat edustusasut hyväksyy hallitus. Tuotteiden myynnistä vastaavat yhteistyökumppanit, joille yksinmyyntioikeus on sopimuksessa myönnetty.
Musta pelipaita on seuran edustusasu, jota tulee käyttää jokaisessa kotiottelussa. Vierasottelussa käytetään ensisijaisesti turkoosia pelipaitaa. Joukkue saa pelipaidat emoseuralta, joka myy myös mainokset pelipaitaan. Joukkueella on oikeus myydä mainoksia housuihin, kypärään ja sukkiin. Mainostajat eivät voi olla seuran pääyhteistyökumppaneiden kanssa samalla alalla kilpailevia yrityksiä, esim. ei kilpailevaa urheiluliikettä tai vakuutusyhtiötä. Seuran peliasun värit ovat musta pelipaita (turkoosi vieraspaita), musta sukka, mustat housut ja musta kypärä.
4.15. KYSYMYKSET JA ONGELMANRATKAISUMENETELMÄ
Näissä pelisäännöissä esitetyt asiat voivat herättää kysymyksiä, tulkinnanvaraisuuksia ja käytännön tekemisessä voi ilmetä epäselvyyksiä, joihin ei saa suoraa vastausta tätä lukemalla. Seuran puheenjohtaja, hallituksen jäsenet ja toimiston työntekijät vastaavat yleiseen toimintaan liittyviin kysymyksiin. Urheilutoimintaan liittyvissä kysymyksissä kannattaa pelaajien ja vanhempien ensin kääntyä joukkueen johtoryhmän tai ikäluokan valmennusvastaavan puoleen. Mikäli ongelmat eivät ratkea keskustelemalla asianomaisten kesken, on mahdollista pyytää apua ja neuvoa ongelmanratkaisuryhmältä (puheenjohtaja, valmennusvastaava ja erikseen nimetty kolmas henkilö) tai seuran hallitukselta asian luonteesta riippuen.
Pelaajia koskevissa kurinpidollisissa ongelmatilanteissa tulee noudattaa vaiheittain siihen käytettävää toimintamallia:
Pelaajan toistuvasti rikkoessa seuran tai joukkueen pelisääntöjä vastaan,
1. Vaihe
Pelaajan kanssa keskustellaan ja tuodaan esille asiat, joissa hänen tulee jatkossa toimia toisella tavalla. Tarvittaessa pelaajan voi käskeä sivuun sovituksi ajaksi kesken harjoituksen tai pelin.
2. Vaihe
Pelaaja voidaan poistaa kokonaan kyseisestä harjoitus- tai ottelutapahtumasta. Asiasta tulee viipymättä keskustella pelaajan kanssa, jotta hän tiedostaa tilanteeseen johtaneen menettelyn perusteet, sekä saattaa asia myös joukkueen muiden johtoryhmän jäsenten ja vanhempien tietoisuuteen.
3. Vaihe
Pelaajalle voidaan langettaa harjoittelua ja pelaamista koskeva kielto määräajaksi (1-2 viikkoa). Päätöksen voivat tehdä joukkueen johtoryhmän jäsenet keskenään käytyään asiaan johtaneet seikat ensin harkiten yhdessä lävitse. Päätös tulee perustella viipymättä pelaajalle ja vanhemmille sekä saatettava asia valmennusvastaavan tietoon.
4. Vaihe
Pelaajan ja vanhempien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen voidaan pelaaja erottaa seurasta, jos edellisten vaiheiden jälkeen pelaajan toiminnassa ei ole edelleenkään havaittavissa halua muuttaa toimintaansa toivottuun suuntaa. Seurasta erottamisen päättää lopullisesti hallitus, kuultuaan valmennusvastaavan, joukkueen johtoryhmän, pelaajan ja vanhempien mielipiteitä asiasta.
Seurassa olevaa ongelmanratkaisuryhmää voidaan käyttää myös asian eri vaiheiden käsittelyyn tilanteen sen vaatiessa.
5. TALOUSTOIMINTA
Yhdistyksen ja sen joukkueiden taloushallinnosta päättää hallitus. Joukkueen ja seuran toiminnassa mukana olevien yhdistyksen nimissä keräämät varat ovat yhdistyksen varoja. Hallitus päättää näiden varojen käytöstä.
Seuran taloushallinto jakautuu kahteen osaan, emoseuraan ja joukkueisiin. Emoseura on keskusyksikkö, joka tuottaa kaikki järkeväksi ja tarpeelliseksi katsotut yhteiset palvelut. Tällaisia ovat mm. valmennusvastaavien ja muun valmennusjohdon palvelut, valmentajakoulutus ja materiaalit, liiton koulutus, jäävuorojen jako ja peliaikojen järjestely, kirjanpitopalvelut ja muut toimistopalvelut ja pelipaidan hankinta. Näistä aiheutuvat kulut katetaan sponsorituloilla, avustuksilla, pelaajamaksuilla ja jäsenmaksuilla.
5.1. JOUKKUEEN TALOUSTOIMINTA
Joukkue laatii kullekin toimintavuodelle budjetin pääsääntöisesti syyskuun loppuun mennessä. Joukkueiden on vuosittain suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan. Toimintavuoden menot voivat olla tuloja suuremmat vain, jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästöjä, joilla vaje katetaan. Talousarvioon tulot ja menot budjetoidaan maksuperusteisina toimintakauden kuukausille siten, että joukkueen varat kullakin hetkellä riittävät peittämään kaikkia senhetkisiä velvoitteita. Joukkueiden budjettien hyväksymisestä vastaa seuran hallitus.
Kaikki joukkueen rahat ja omaisuus, jotka on maksettu, kerätty tai hankittu talkoita tekemällä on seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Jokainen joukkue tekee oman kirjanpidon, joka liitetään seuran kirjanpitoon. Easy Hockeyta käsitellään tässä yhteydessä kuin yhtä edustusjoukkuetta.
Seuran joukkueet pyrkivät rahoittamaan toimintaansa mahdollisimman paljon erilaisilla varainhankintatavoilla, kuten talkoilla ja Kiekkokirjan ilmoituksilla. Näin vanhempien suoraan rahana maksama kausimaksu saadaan pidettyä kohtuullisena.
Kaikkien joukkueiden kauden loppusaldon tavoitteeksi on määritelty 50 € per pelaaja, jolla on haluttu varmistaa seuraavan kauden joukkueiden yhtenäinen alkusaldo.
Seuraavassa on läpileikkaus edustusjoukkueiden kausibudjetin jakautumisesta.
Menot:
Tulot:
Budjetin toteutumisesta tiedotetaan vanhemmille vähintään neljä kertaa kaudessa tai kun joukkueen toiminnan ja talouden kannalta tärkeätä asiaa ilmaantuu. Joukkueen varojen käyttöä valvovat joukkueenjohtajat ja rahastonhoitaja. Kokonaisvastuu kauden toiminnasta on kaikkien mukana olleiden pelaajien vanhemmilla.
5.2. KAUSIMAKSU
Kausimaksun suuruuden päättää joukkueen vanhempainkokous joukkueenjohdon budjettiehdotuksen perusteella. Tarkoitus on, että kausimaksu on kohtuullinen ja suuri osa joukkueen tarvitsemasta rahasta kerätään talkoita tekemällä, Kiekkokirjaan ilmoituksia myymällä ym. Kesäajalle on syytä määrätä oma kausimaksu, joka peittää kesäkauden kulut. Tämä siksi, että joukkueen vahvuus saattaa olla suurempi kesäajan. Kesäkausimaksun tulisi kattaa kulut siihen asti, kun lopullinen joukkue tehdään.
Kausimaksu pelaajan ollessa estynyt osallistumasta joukkueen toimintaan: Mikäli pelaaja, esim. loukkaantumisen takia, ei pysty osallistumaan joukkueen toimintaan 30 päivään (tai enemmän), pelaajan ei tarvitse maksaa täyttä kausimaksua joukkueelle tältä ajalta. Joukkueen johtoryhmällä on tapauskohtainen harkintavalta ja tarvittaessa asia ratkaistaan seuran toiminnanjohtajan johdolla.
Talkoilla tehdystä varainhankinnasta, mukaan lukien mainosmyynti tai muu myyntityö, ei voida myöntää henkilökohtaisia kausi- tmv. maksualennuksia tai -etuja, sillä se voidaan tulkita verotusmielessä henkilökohtaiseksi tuloksi. Osallistumalla joukkueen järjestämiin talkootöihin, joiden tuotto kertyy koko joukkueen hyväksi, voidaan vaikuttaa kerättävän kausimaksun suuruuteen.
Perhettä, jolla on taloudellisia vaikeuksia, tulee joukkueen mahdollisuuksien mukaan auttaa niin, että pelaajan ei tarvitse lopettaa pelaamista.
Mikäli kausimaksua tai sen maksueriä ei makseta ajallaan, joukkueenjohtaja aloittaa perintätoimenpiteet huomauttamalla pelaajan huoltajaa/huoltajia kausimaksun laiminlyönnistä ja antaa kausimaksulle tai sen erälle uuden eräpäivän, joka on enintään 14 päivää alkuperäisestä maksupäivästä. Tarvittaessa joukkueenjohtaja voi antaa toisen huomautuksen noudattaen samaa menettelytapaa kuin ensimmäisessä huomautuksessa. Mikäli kausimaksua tai sen erää ei makseta joukkueenjohtajan huomautuksesta, joukkueenjohtaja siirtää asian seuran toimiston hoitoon toimenpiteitä varten. Toimisto antaa seuraavaksi asiassa maksukehoituksen määräämällä samalla eräpäivän kausimaksun tai sen erän maksamiseksi. Toimisto voi tarvittaessa solmia pelaajan huoltajan/huoltajien kanssa kirjallisen maksusopimuksen kausimaksun tai sen erien maksamiseksi. Mikäli kausimaksua tai sen erää ei edelleenkään suoriteta maksukehotuksen jälkeen tai maksusopimuksesta huolimatta, seura on oikeutettu siirtämään asian perintätoimistolle.
Mikäli pelaajan kausimaksusta on maksamatta kahden kuukauden maksut eikä rästimaksujen hoitamisesta ole sovittu, voi seura päättää pelaajan harjoittelun ja pelaamisen keskeyttämisestä toistaiseksi toiminnanjohtajan ja valmennusvastaavan päätöksellä. Keskeytys jatkuu siihen asti kunnes rästissä olevat maksut on suoritettu tai niiden hoitamisesta on sovittu. Päätöksestä ilmoitetaan pelaajan huoltajalle.
Mikäli kausimaksua tai sen eriä ei ole suoritettu täysimääräisesti kunkin pelikauden/sopimuskauden päättyessä on seuralla oikeus kieltäytyä pelaajan siirtoasiakirjan antamisesta ennen kuin velvoitteet on täysimääräisesti hoidettu.
5.3. JOUKKUEEN PANKKITILIN KÄYTTÖOIKEUS
Seuran pankkitili, joka on joukkueen nimissä ja käytössä vaatii tilille käyttäjät. Tilinkäyttäjät valitsee vanhempainkokous. Yleensä käyttäjiä ovat rahastonhoitaja ja joukkueenjohtajat, joiden täytyy hoitaa joukkueen raha-asioita. Pankki hyväksyy käyttöoikeuden vasta, kun sen on hyväksynyt seuran hallitus.
Joukkueenjohtaja toimittaa vanhempainkokouksen pöytäkirjan toimistolle hallituksen sihteerille, joka ottaa sen esille seuraavassa hallituksen kokouksessa. Hallituksen kokouksen pöytäkirjaotteen toimittaa pankkiin seuran sihteeri.
5.4. MYYNTI JA TALKOOT
Talkootyö on luonteeltaan tilapäistä tai satunnaista, ilman toimeksiantajan työnjohtoa tai valvontaa suoritettavaa ja ilman erityistä ammattitaitoa vaativaa työtä, johon toimeksiantaja ei saa nimetä tai hyväksyä talkooväkeä. Työnsuorittajat eivät voi ”korvamerkitä” hankkimiaan varoja omaan käyttöönsä esimerkiksi omien matka- ja harrastuskulujen maksamiseksi. Pitkäaikaista, jatkuvaa, laajaa talkootyötä saatetaan lukea verotettavaksi yritystoiminnaksi.
Joukkue ei voi ottaa mitään tuotteita välitysmyyntiin tai suorittaa palveluita ilman seuran hallituksen lupaa. Tämä siksi, että tapahtumasta voi syntyä veroseuraamuksia koko seuralle. Joukkueen on toimittava hyvissä ajoin, koska asiasta voidaan joutua hakemaan ennakkopäätös verottajalta.
Talkootöistä on hyvä tehdä kirjallinen sopimus teettäjän kanssa. Arpajaisten suhteen noudatetaan arpajaislakia. Lisätietoja antavat seuran toiminnanjohtaja ja toimistopäällikkö.
Emoseuran järjestämiä talkoita on mm. rakettitalkoo. Mikäli joukkue kieltäytyy osallistumasta seuran järjestämään talkootyöhön, voidaan tältä joukkueelta evätä oikeus osallistua jatkossa seuran osoittamiin talkoisiin sekä mahdollisuus järjestää oma turnaus (Vierumäki).
5.5. JOUKKUEEN HANKINNAT
Seuran nimiin voi varuste- ym. hankintoja tehdä vain etukäteen tehdyllä hallituksen päätöksellä. Mikäli joukkueen toimihenkilöt tilaavat tavaraa laskuun, he tai joukkue vastaavat siitä henkilökohtaisesti.
Joukkue päättää sekä maalivahdin että kenttäpelaajien mailahankintojen käytännöstä.
5.6. JOUKKUEEN = SEURAN RAHAVAROJEN JA OMAISUUDEN SIIRTYMINEN
Joukkueen rahat ja omaisuus siirtyvät kauden päätyttyä joukkueen mukana seuraavan kauden pohjakassaksi joukkueen käyttöön. Mitään "korvamerkittyjä" rahoja ei saa olla. Ns. lopettavien joukkueiden rahat ja omaisuus periytyvät vastaavien uusien -joukkueiden käyttöön siirtyvien pelaajien suhteessa. Joukkueenjohto on vastuussa loppusaldo tavoitteen täyttymisestä.
Tilanteessa, jossa toinen joukkue on rahaton ja toisella on rahaa, rahoituslaskelma tehdään laskennallista 50 euroa per pelaaja alkusaldoa käyttäen, ts. ”ylisuuresta” alkusaldosta ei hyvitetä.
5.7. TALOUDELLISET ASIAT PELAAJASIIRRON YHTEYDESSÄ
Pelaajan mukana ei siirry edelliseen joukkueeseen hankittua / maksettua rahaa, varusteita tai muuta omaisuutta. Varusteet, jotka on ostettu joukkueen yhteisillä rahoilla, ovat joukkueen / seuran omaisuutta.
Esim. Pelaaja siirtyy 2-joukkueeseen ja hänellä on 1-joukkueen hänelle ostamat pelisukat. Pelaaja jättää sukat 1-joukkueelle.
Esim. Joukkueiden muodostaminen on vielä vaiheessa ja pelaaja kokeilee mahtumistaan 1-joukkueeseen. Vanhemmat ovat keränneet Kiekkokirjaan ilmoituksia 2-joukkueen nimissä 300 eurolla. Pelaaja siirtyy 1-joukkueeseen ennen kirjan ilmestymistä. Siitä seuraa, vanhempien keräämät ilmoitukset tulevat 1-joukkueen hyväksi.
Esim. Jos pelaajakartoitus tulee esille kirjan ilmestymisen jälkeen ja pelaaja lopulta siirtyy 1-joukkueeseen. Vanhemmat ovat keränneet Kiekkokirjaan syksyllä 300 euron edestä ilmoituksia, jotka 2-joukkue on laskuttanut. Ilmoitustulot jäävät 2-joukkueelle.
Esim. Vanhemmat ovat maksaneet kauden alussa koko kausimaksun joukkueensa tilille ja pelaaja siirtyykin jouluna toiseen joukkueeseen. Kausimaksusta osa on jo käytetty eli arvioidaan paljonko ja käyttämätön osa siirretään uuden joukkueen tilille.
5.8. JOUKKUEEN LOPPUMINEN TAI JAKAUTUMINEN
Varat, jotka on maksettu, kerätty tai jollain muulla konstilla hankittu, ovat seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Joukkue ei voi palauttaa yhdistyksen tilillä olevia varoja yksityishenkilöille. Lopettava joukkue voi myydä yhdistyksen omaisuutta, teroituskoneen, maalivahdinvarusteita tai muuta vastaavaa, joka on joukkueen varoilla hankittu. Edellä mainittu myynti on mahdollista, kun tavarat myydään jollekin toiselle seuran edustusjoukkueelle tai Easy Hockeylle.
6. EASY HOCKEY
Easy Hockeyn pääsääntöisenä tehtävänä on järjestää jääkiekkotoimintaa lähellä ja edullisesti, sekä tarjota kaikille 4-20 -vuotiaille lapsille ja nuorille mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa oman tasonsa ja halunsa mukaan.
Toiminnan avainsanoja ovat:
Easy Hockey muodostaa seuran sisällä oman ”joukkueensa”, johon kuuluvat:
Easy Hockeyn ilmoittautumiset järjestetään syksyllä ja ilmoittautuneista tehdään joukkueita ikäryhmittäin. Toimintaan kuuluu yksi oheisharjoitus ja yksi jääharjoitus viikossa. Lisäksi voidaan ottaa ulkojäävuoroja olosuhteiden niin salliessa. Otteluita pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan.
Easy Hockeyn innokkaille pelaajille tarjotaan keväisin mahdollisuus tutustua ja osallistua edustusjoukkuetoimintaan.
6.1. ORGANISAATIO
Easy Hockeyn toimintaa johtaa seuran harrastevastaava. Urheilutoiminnasta vastaavat seuran valmennusvastaavat. Seura pyrkii osoittamaan kaikille joukkueille valmentajat. Suunnittelua ja toimeenpanoa varten valitaan jokaisesta joukkueesta joukkueenjohtaja, jotka vastaavat tiedonkulusta joukkueen ja seuran, pelaajien, vanhempien ja valmentajien välillä.
6.2. LEIJONA-KIEKKOKOULU
Leijona-kiekkokoulu on tarkoitettu 4-7 -vuotiaille pojille ja tytöille. Kiekkokoulu toimii kaikissa alueen jäähalleissa. Kiekkokoulun tarkoituksena on koulutettujen ohjaajien johdolla:
6.3. KASVATUKSELLISET TAVOITTEET
6.4. URHEILULLISET TAVOITTEET
6.5. TALOUSTOIMINTA
Easy Hockeyn tilinpito käsitellään saman tilikartan ja samojen tiliöinti- ja aikataulusääntöjen mukaan kuin seuran muidenkin joukkueiden. Seuraavassa on läpileikkaus Easy Hockeyn kausibudjetin jakautumisesta.
Menot:
Tulot:
7. SOSIAALISEN MEDIAN PELISÄÄNNÖT
8. AIKUISTEN HARRASTETOIMINTA
Seura järjestää aikuisten harrastekiekkotoimintaa, joka on suunnattu ensisijaisesti seuran omien junioreiden vanhemmille. Toiminta mahdollistaa jääkiekon harrastamisen hyvissä olosuhteissa ja pienillä kustannuksilla.
9. PELICANSTIE
Pelicanstie on yhteistyöhanke, jolla pyrimme kasvattamaan alueen pelaajia heti varhaisessa vaiheessa kilpa- ja huippu-urheilun lähtökohdista, kohti Pelicansin liigajoukkuetta.
10. YHTEISTOIMINTASEURAT JA -MUODOT
Seuralla on useita yhteistyötahoja, joiden kanssa pyritään kehittämään yhteisesti alueen seuratoiminnan tasoa. Tavoitteena on luottamuksellisen vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan kautta luoda hyvä ilmapiiri, jonka toivotaan välittyvän yhteisissä tapaamisissa ja toimissa. Yhteistoimintaa yli lajirajojen harjoitetaan mm. salibandyn, jalkapallon ja koripallon kanssa. Seurojen tavoitteena on tarjota nuorille mahdollisuus harrastaa edustamaansa lajia kullekin nuorelle sopivalla tasolla ja tarjota eteenpäin pyrkiville, kyvykkäille ja motivoituneille pelaajille edellytyksen kehitykselle. Sopijapuolet pitävät tärkeänä, että nuoret voivat mahdollisimman pitkään harrastaa aktiivisesti useampia urheilulajeja.
11. JÄÄKIEKKOILIJAN YMPÄRISTÖVAIKUTTAMINEN
Seurassa suositaan ympäristöystävällistä ajattelua. Joukkueiden, pelaajien, toimihenkilöiden sekä vanhempien tulee toiminnassaan ottaa huomioon ympäristötekijät. Meistä jokainen pystyy pienelläkin panostuksella vaikuttamaan mm. energian kulutukseen, jätteiden lajitteluun sekä luonnon saastumiseen. Ympäristöstä huolehtiminen kuuluu myös kiekkoilijan arkipäivään!
11.1. LIIKENNE
11.2. ENERGIA
11.3. MATERIAALIN KÄYTTÖ
Raaka-aineet:
Kierrätys ja uusiokäyttö:
Jätehuolto:
Veden kulutus:
12. LIIKENNETURVALLISUUDEN HUOMIOIMINEN
13. VANHEMPIEN TUKI LASTEN HARRASTUKSESSA
13.1. ÄIDIN JA ISÄN ROOLI
13.2. KATSOJA
14. KUNNIOITA PELIÄ
Lue lisää www.kunnioitapelia.fi
TIESITKÖ, ETTÄ LAPSI...
jota arvostellaan ankarasti, oppii tuomitsemaan
joka kokee vihamielisyyttä, oppii tappelemaan
jolle nauretaan, tulee araksi
joka joutuu häpeämään, tuntee itsensä syylliseksi
jota kohdellaan suvaitsevasti, oppii olemaan kärsivällinen
jota kannustetaan, oppii luottamaan itseensä
jota kiitetään, oppii antamaan arvoa
joka tuntee turvallisuutta, oppii luottamaan kanssaihmisiinsä
joka hyväksytään ja jota kohdellaan ystävyydellä,
oppii tuntemaan rakkautta maailmassa.